Suomen taloudessa näkyy vihdoin myönteinen käänne – nyt ratkaistaan, jääkö kasvu pysyväksi

Suomen taloudesta on viime vuosina puhuttu aiheellisesti synkkään sävyyn. Kasvu on ollut heikkoa, julkinen talous on velkaantunut, työttömyys on noussut ja kuluttajien luottamus on pysynyt matalana. Siksi eiliset uutiset Suomen talouskasvusta olivat poikkeuksellisen tervetulleita. Tilastokeskuksen 29.5.2026 julkaisemien tietojen mukaan Suomen bruttokansantuote kasvoi vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä 0,9 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Tämä ei ole enää pelkkä pieni orastava signaali, vaan selvä merkki siitä, että Suomen talous on kääntynyt alkuvuonna aiempaa vahvempaan kasvuun. Kasvua tukivat investointien, viennin ja yksityisen kulutuksen kasvu.

Myönteistä on myös se, että kasvu ei perustunut vain yhteen tekijään. Tilastokeskuksen mukaan kansantalouden arvonlisäys kasvoi erityisesti metsä- ja kemianteollisuudessa, energia- ja vesihuollossa sekä yksityisissä palveluissa. Rakentamisessakin on nähtävissä kasvun merkkejä jo kahden peräkkäisen vuosineljänneksen ajalta.

Tätä taustaa vasten eilinen uutisointi oli ymmärrettävän positiivista. S-Pankki arvioi, että alkuvuoden kasvu oli Suomen taloudessa vahvinta lähes viiteen vuoteen. Keskuskauppakamari puolestaan totesi, että BKT-luku “päihitti epäilijät”, koska aiemmin julkaistu vahva ennakkotieto ei sulanut tarkemmassa laskennassa.

Kansainvälisessä vertailussa Suomen alkuvuoden kehitys näyttää myös hyvältä. OECD:n mukaan Suomen BKT kasvoi vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä 0,9 prosenttia, kun OECD-maiden keskimääräinen kasvu oli 0,4 prosenttia. Suomi oli OECD-maiden vertailussa aivan kärkipäässä Etelä-Korean jälkeen.

On kuitenkin tärkeää sanoa asiat niin kuin ne ovat. Yksi vahva neljännes ei vielä tarkoita, että Suomen talouden rakenteelliset ongelmat olisivat ratkenneet. Julkinen talous on edelleen vaikeassa tilanteessa, työllisyyskehitys on heikkoa, tuottavuuskehitys on ollut pitkään vaisua ja yritysten investointihalukkuus tarvitsee pysyvämpää vahvistumista.

Lisäksi osa alkuvuoden kasvusta liittyi puolustusinvestointeihin. Tilastokeskuksen mukaan puolustusinvestoinnit nostivat BKT:n tasoa muun muassa tuoteverokertymän kautta. Tämä on tärkeä huomio, koska kaikki kasvu ei välttämättä kerro kotimarkkinan tai yritysten normaalin kysynnän pysyvästä vahvistumisesta.

Silti kokonaiskuva on nyt aiempaa parempi. Kun investoinnit, vienti ja yksityinen kulutus kasvavat samanaikaisesti, kyse ei ole enää pelkästä tilastollisesta sattumasta. Suomen taloudessa on nähtävissä aitoja elpymisen merkkejä.

Pk-yritysten kannalta tämä on tärkeä hetki. Nousun alkuvaiheessa ei kannata jäädä odottamaan, että markkina piristyy ensin täydellä voimalla. Juuri nyt yritysten kannattaa valmistautua seuraavaan kasvuvaiheeseen.

Ensimmäinen tehtävä on kannattavuuden varmistaminen. Kasvu ei auta, jos se tapahtuu heikolla katteella. Yrityksen kannattaa arvioida, mitkä asiakkaat, tuotteet ja palvelut todella tuottavat arvoa ja mitkä sitovat liikaa resursseja.

Toinen tehtävä on myynnin vahvistaminen. Kun markkina alkaa piristyä, asiakkaista kilpaillaan uudella tavalla. Yrityksen arvolupauksen pitää olla kirkas: miksi asiakkaan kannattaa valita juuri tämä yritys, juuri nyt?

Kolmas tehtävä on tuottavuuden parantaminen. Tässä tekoälyllä on merkittävä rooli. Tekoälyä ei pidä nähdä vain hallinnon tehostajana, vaan työkaluna myynnin, markkinoinnin, asiakaspalvelun, analytiikan, tuotekehityksen ja johtamisen kehittämiseen.

Neljäs tehtävä on rahoitusaseman tarkistaminen. Jos kasvu lähtee liikkeelle, käyttöpääoman tarve voi kasvaa nopeasti. Yrityksen kannattaa varmistaa ajoissa, että kassavirta, rahoituslimiitit ja investointikyky ovat kunnossa.

Suomen talouden alkuvuoden 2026 kehitys antaa vihdoin aihetta varovaiseen optimismiin. Eiliset luvut olivat selvästi parempia kuin mihin viime vuosien heikko talouskehitys oli totuttanut. Tämä on hyvä uutinen Suomelle, yrityksille ja kotitalouksille.

Mutta optimismi ei saa muuttua passiivisuudeksi. Talouskasvu ei valu yrityksiin automaattisesti. Se pitää pystyä hyödyntämään.

Siksi oikea johtopäätös on tämä: Suomen talous on saanut paremman lähdön vuoteen 2026 kuin moni uskalsi odottaa. Nyt yritysten kannattaa päivittää strategiansa, vahvistaa kannattavuuttaan, hyödyntää tekoälyä ja valmistautua kasvuun. Seuraava vaihe palkitsee ne, jotka ovat valmiina ajoissa.

Artikkelin kirjoittaja Timo Ronkainen