Yrittäjä, älä jää yksin!

”En aina viitsi vaivata puolisoani yrityksen asioista puhumalla. Vaikka kaikkien näiden yhteisten vuosien jälkeen varmaan aistiikin, että ajatukseni ovat aivan muualla kuin yhteisessä arjessa. Pankin yhdyshenkilökin on nykyisin joku, joka vuorossa sattuu olemaan. Ei ole enää nimettyä yhdyshenkilöä ja asiat pitää uudestaan ja uudestaan selittää, ennen kuin päästään varsinaiseen asiaani. Tilitoimisto on edelleen sama ja siellä on tuttu henkilö, mutta tilitoimiston kanssa katsotaan enemmän menneitä kuin pohditaan tulevia!” Kuulostaako tutulta?

Suomessa puhutaan paljon yrittäjyyden vaikeuksista: uupumisesta, epävarmuudesta ja yksinäisyydestä. Keskustelu on tärkeää, mutta samalla helposti unohtuu yksi olennainen asia: valtaosa yrittäjistä on itse valinnut yrittäjyyden – usein tietoisesti ja omia arvojaan seuraten.

Suomi on ennen kaikkea mikroyritysten maa. Noin 96 prosenttia suomalaisista yrityksistä on alle kymmenen henkilön mikroyrityksiä, ja yksinyrittäjiä on arviolta yli 200 000. Yrittäjyys ei siis ole vain harvojen kasvuyritysten maailma, vaan hyvin tavallinen tapa rakentaa oma työ, toimeentulo ja elämäntapa.

Tutkimuksissa näkyykin kiinnostava ristiriita. Vaikka yrittäjät kokevat usein enemmän stressiä kuin palkansaajat, he kokevat samanaikaisesti työnsä keskimäärin merkityksellisemmäksi ja autonomisemmaksi. Moni yrittäjä kertoo saavansa työstä vahvaa tarkoituksen tunnetta ja kokevansa voivansa vaikuttaa omaan elämäänsä enemmän kuin perinteisessä palkkatyössä.

Juuri tämä yrittäjähenkisyys on suomalaisen yrittäjyyden ytimessä. Moni yksinyrittäjä ei edes tavoittele suurta organisaatiota tai työnantajayritystä. Yritys halutaan pitää tarkoituksella pienenä, hallittavana ja joustavana. Taustalla ei välttämättä ole kasvuhaluttomuutta, vaan pyrkimys säilyttää työn mielekkyys, autonomia ja oma jaksaminen.

Samaan aikaan yrittäjyyteen liittyy kuitenkin erityisiä kuormitustekijöitä, jotka korostuvat juuri mikro- ja yksinyrittäjillä. Keskeisin niistä on jatkuva vastuu. Yrittäjällä yrityksen talous, työ ja usein myös identiteetti nivoutuvat yhteen tavalla, jota palkansaajan on joskus vaikea täysin ymmärtää. Kun asiakkaita katoaa, kassavirta heikkenee tai markkina muuttuu, kyse ei tunnu vain työelämän ongelmalta, vaan helposti myös henkilökohtaiselta epäonnistumiselta tai turvattomuudelta.

Lisäksi yrittäjän työ on usein rajatonta. Sama ihminen hoitaa myynnin, markkinoinnin, asiakastyön, taloushallinnon, strategian ja käytännön operatiivisen työn. Työpäivä ei välttämättä pääty koskaan täysin, sillä ajatukset seuraavat mukana iltaisin, viikonloppuisin ja lomilla. Tutkimuksissa juuri palautumisen puute näkyy yhtenä keskeisimmistä yrittäjien hyvinvointia heikentävistä tekijöistä.

Ehkä kaikkein kiinnostavin ja samalla inhimillisesti merkittävin ilmiö on kuitenkin yrittäjien kokema yksinäisyys. Yrittäjien yksinäisyydestä puhuttaessa kyse ei yleensä tarkoita pelkästään sosiaalista yksinäisyyttä. Moni yrittäjä tapaa päivän aikana paljon ihmisiä. Syvempi ongelma liittyy niin sanottuun päätösyksinäisyyteen: ei ole ketään, jonka kanssa pohtia yrityksen vaikeita kysymyksiä, epävarmuuksia tai omaa jaksamista.

Palkansaajalla ympärillä on usein työyhteisö, kollegat, esihenkilö tai organisaatio, joiden kanssa vastuuta voidaan jakaa. Yksinyrittäjä taas tekee päätökset usein täysin yksin, oli sitten kyse investoinneista, hinnoittelusta, riskienhallinnasta tai asiakasongelmista.

Moni yrittäjä kuvaa, että vaikeimmat ajatukset jäävät pyörimään omaan mieleen ilman mahdollisuutta turvalliseen sparraukseen. Tämä näkyy myös mielenterveyttä koskevissa tutkimuksissa. Suomessa mielenterveyden häiriöt ovat nousseet merkittäväksi syyksi yrittäjien työkyvyttömyyseläkkeisiin. Taustalla ei yleensä ole yksittäinen kriisi, vaan pitkäkestoinen yhdistelmä jatkuvaa vastuuta, epävarmuutta, heikkoa palautumista ja yksin kannettua kuormaa.

Silti kuva yrittäjyydestä ei ole synkkä. Päinvastoin. Moni yrittäjä kokee työnsä syvästi mielekkääksi juuri siksi, että se on omannäköistä. Ongelma ei useinkaan ole itse yrittäjyys, vaan se, että yrittäjä jää liian yksin. Siksi viime vuosina on alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota ratkaisuihin, jotka tukevat yrittäjän hyvinvointia ilman, että yrittäjyyden vapautta ja itsenäisyyttä tarvitsee menettää. Näistä ratkaisuista erityisen kiinnostavaksi on noussut mentorointi ja pitkäjänteinen sparraus.

Hyvä mentorointi ei tarkoita pelkkää liiketoimintaneuvontaa. Parhaimmillaan kyse on luottamuksellisesta suhteesta, jossa yrittäjä voi turvallisesti käsitellä sekä yrityksen strategisia kysymyksiä että omaa hyvinvointiaan. Kokeneen mentorin kanssa voidaan pohtia yhtiön strategiaa ja arjen operatiivisia asioita, mutta myös jaksamista, päätöksenteon kuormitusta sekä työn ja muun elämän tasapainoa. Juuri tällainen keskustelu vähentää sitä psykologista painetta, joka syntyy vastuun yksin kantamisesta.

GrowthDriversin kokeneet mentorit ovat käytettävissäsi! Älä jää yksin!

Artikkelin kirjoittaja Jarmo Karpakka